Työeläkkeen ja työeläkejärjestelmän keskeiset periaatteet

Työeläkkeisiin ja työeläkejärjestelmään liittyy monia erilaisia yksityiskohtia. Ne sisältävät muutamia keskeisiä periaatteita, jotka toteutuvat samanlaisina riippumatta siitä, millä alla työskennellään, mistä eläkemuodosta on kyse tai mikä työeläkkeen toimeenpanija on kyseessä.

Tällä sivulla käymme näitä periaatteita läpi sekä yksilölle karttuvan työeläkkeen että työeläkejärjestelmän näkökulmista.

Työeläkkeen keskeiset periaatteet

Useita eläkelakeja

Lakisääteisen työeläkkeen määräytymisestä on säädetty useassa eri eläkelaissa. Työeläketurvaa koskevana yleislakina toimii yksityisten alojen palkansaajia koskeva Työntekijän eläkelaki (TyEL). Työsuhteen perusteella määräytyvästä lakisääteisestä eläketurvasta säädetään myös Julkisten alojen eläkelaissa (JuEL) ja Merimieseläkelaissa (MEL). Yrittäjänä tehdyn työn perusteella määräytyvästä eläkkeestä säädetään puolestaan Yrittäjän eläkelaissa (YEL) ja Maatalousyrittäjän eläkelaissa (MYEL).

Karkeasti voidaan sanoa, että

• TyEL ja MEL koskevat yksityisen sektorin työsuhteissa kertyviä eläkkeitä
• JuEL koskee julkisen sektorin työsuhteissa kertyviä eläkkeitä
• YEL ja MYEL koskevat yksityisen sektorin yrittäjänä tehtävän työn perusteella kertyviä eläkkeitä
• MYEL koskee myös tieteen ja taiteen apurahalla työskentelystä kertyviä eläkkeitä.

Työntekijän eläkelain, yrittäjän eläkelain ja merimieseläkelakien mukainen vakuuttaminen tapahtuu yksityisen sektorin työeläkevakuuttajissa. Julkisten alojen eläkelain mukainen työ vakuutetaan julkisen sektorin työeläkevakuuttajissa. Merimieseläkelain mukaista työtä vakuuttava Merimieseläkekassa ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yrittäjätoimintaa vakuuttava Mela ovat lailla perustettuja erityistehtävälaitoksia.

Tietyt periaatteet pätevät laista riippumatta

Lakisääteisen työeläkkeen määräytymistä koskevien lakien yksityiskohdissa on joitakin eroja. Ansiotyötä tekevän ihmisen näkökulmasta tietyt periaatteet ovat kuitenkin keskenään samoja, riippumatta siitä minkä lain perusteella työeläke kertyy.

Pakollinen vakuutus vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalle

Työntekijänä ja yrittäjänä tehdyn työn vakuuttaminen on Suomessa pakollista, mikä tekee työeläkejärjestelmästämme hyvin kattavan. Palkansaajana tehtävä työ tulee vakuuttaa silloin, kun työstä saatava ansio ylittää 68,57 euroa kuukaudessa (vuonna 2024). Yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus on puolestaan otettava silloin, kun yrittäjänä toimimisesta saatava työtulo ylittää 9 010,28 euroa vuodessa (vuonna 2024). Maatalousyrittäjillä ja apurahansaajilla vastaava työtulon alaraja on 4 505,14 euroa (vuonna 2024).

Lakisääteinen työeläke antaa turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenelättäjän kuoleman varalta. Varsinaisia eläke-etuuksia ovat vanhuuseläkkeen lisäksi osittainen vanhuuseläke (OVE), työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke ja työuraeläke. Perheen huoltajan kuollessa perhe-eläkkeet eli lesken- ja lapseneläke turvaavat tietyin ehdoin lasten ja lesken toimeentuloa.

Eri eläke-etuuksista on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi -sivustolla.

Työeläkejärjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden ammatilliseen kuntoutukseen silloin, kun työntekijän tai yrittäjän työkyky on uhattuna. Kuntoutus- ja osakuntoutusrahaa maksetaan toimeentulona niille, jotka osallistuvat työeläkejärjestelmän tarjoamaan työeläkekuntoutukseen. Toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen ajalta on aina korkeampi kuin työkyvyttömyyseläkkeellä.

Työeläke perustuu työansioihin

Eläkkeen kertyminen on yksilöllistä, eli se perustuu ihmisen omiin työuran aikaisiin ansioihin ja niiden mukaan perittyihin maksuihin. Ihmisten pitkäikäisyyteen, työkyvyttömyyteen ja perheenelättäjän kuolemaan sekä työeläkkeiden rahoitukseen liittyviä riskejä kannetaan yhdessä (kollektiivinen riskinkanto).

Työeläkkeen kertymisen periaatteista säädetään laissa. Työsuhteesta kertyvän eläkkeen pohjana on työntekijän ennakonpidätyksenalainen palkka. Yrittäjän eläkelain mukaisesti kertyvän eläkkeen pohjana on työtulon käsite. Maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutettava kokonaistyötulo määräytyy puolestaan omien, laissa määriteltyjen erityisperusteidensa pohjalta.

Työeläkettä kertyy myös joiltakin palkattomilta jaksoilta. Tällaisia jaksoja ovat tietyin edellytyksin muun muassa vanhempainvapaa ja kotihoidontuki, työttömyys ja tutkintoon johtava opiskelu.

Työeläkkeen kertymisestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi -sivustolla: Paljonko saan eläkettä.

Ansaittu eläke kulkee mukana ja säilyttää arvonsa

Kertynyt työeläke kulkee mukana mahdollisista työpaikan vaihdoksista huolimatta. Tämä niin sanottu koskemattomuusperiaate koskee työpaikan vaihdoksen ohella myös siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi. Koskemattomuusperiaate tukee osaltaan työvoiman ammatillista liikkuvuutta ja mahdollistaa työpaikan vaihtamisen myös työuran loppupäässä ilman pelkoa jo ansaitun eläkkeen menettämisestä.

Sekä ansaittu että maksussa oleva työeläke säilyttävät arvonsa indeksisidonnaisuuden avulla. Työeläke määräytyy nykyisin koko työuran aikaisten ansioiden perusteella. Aikaisempien vuosien ansiot korotetaan eläkettä määrättäessä vastaamaan eläkkeen alkamishetken palkka- ja kuluttajahintatasoa niin sanotun palkkakertoimen avulla. Jo maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan puolestaan vuosittain työeläkeindeksillä. Indeksikorotuksia on käsitelty tarkemmin Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä -sivullamme.

Eläkekertymä samoin perustein kaikesta työstä

Työsuhteessa tehdyn työn osalta eläke kertyy samoin perustein kaikesta työstä, siis myös määräaikaisessa ja osa-aikaisessa työsuhteessa tehdystä työstä. Lakisääteinen eläke kertyy samoin perustein myös kaikilla toimialoilla. Tämä tukee osaltaan työvoiman ammatillista liikkuvuutta ja mahdollistaa työpaikan vaihtamisen ilman eläkkeestä johtuvia kitkatekijöitä.

Poikkeuksena tähän sääntöön on julkisella sektorilla työtä tehneiden henkilöiden eläketurva: se kertyi vuoteen 1990-luvun puoliväliin saakka paremmin ehdoin kuin yksityisellä alalla. Julkisen sektorin parempia eläkkeitä on edelleen maksussa, mutta työntekijä saa tämän paremman turvan kuitenkin hyväkseen vain, jos hän jää eläkkeelle julkisen sektorin työstä.

Rahoitusvastuu pääosin työnantajilla ja työntekijöillä

Työntekijöiden työeläkkeet rahoitetaan valtaosin työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä työeläkemaksuilla. Valtio osallistuu kuitenkin merimieseläkelain mukaisten eläkkeiden kustantamiseen maksamalla vajaan kolmasosan vuosittaisesta eläkemenosta.

Lisäksi valtio rahoittaa palkattomien jaksojen eläketurvan tutkintoon johtavan opiskelun sekä kotihoidontuen osalta. Työllisyysrahasto puolestaan rahoittaa eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta.

Työeläkkeiden rahoitusta on kuvattu tarkemmin Rahoituksen periaatteet -sivullamme.

Yrittäjän eläkkeen erityispiirteitä

Yrittäjän ja maatalousyrittäjän eläketurvassa on joitain eroja palkansaajien eläketurvaan nähden. Merkittävimmät erot syntyvät siitä, mihin eläkekertymä perustuu.

• Yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettava ansio määräytyy työtulon käsitteen pohjalta. Lain mukaan työtulon tulee vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan.
• Maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutettava ansio määräytyy maatalousyrittäjillä, metsänomistajilla, poronhoitajilla ja kalastajilla MYEL-työtulon perusteella. MYEL-työtuloon puolestaan vaikuttaa esimerkiksi viljellyn pellon ja/tai metsän pinta-ala, lukuporojen määrä ja työtulon osuus kalastusyrityksessä.
• Taiteen ja tieteen apurahansaajilla vakuutettava ansio määräytyy myönnetyn työskentelyapurahan perusteella.

Toisin kuin palkansaajilla, yrittäjän eläkelain mukaista eläkettä ei kerry tiettyä vuotuista euromäärää (204 625 euroa vuonna 2024) suuremmista tuloista. Kyseisen tulorajan ylittävästä yrittäjätulosta ei peritä myöskään YEL-maksua.

Yrittäjä vastaavaa itse eläkemaksuistaan. Aloittava yrittäjä saa kuitenkin maksuunsa 22 prosentin maksualennuksen yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta.

Myös maatalousyrittäjä vastaa itse eläkemaksuistansa. Sekä yrittäjän että maatalousyrittäjän työeläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia.

Valtio osallistuu yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaisten maatalousyrittäjien eläkkeiden kustantamiseen. Valtion osuus yrittäjien eläkemenoista on vuosien varrella noussut, ja oli vuonna 2023 arviolta noin 32 prosenttia. Maatalousyrittäjien eläke- ja sosiaalietuusjärjestelmästä valtion osuus on noin 75 prosenttia.

Yrittäjien eläketurvasta on kerrottu tarkemmin Yrittjäeläkkeen erityispiirteet -tietopaketissamme.

Työeläkejärjestelmän toimeenpanoon liittyvät keskeiset periaatteet

Suomen työeläkejärjestelmän toimeenpano on hajautettu usean eri työeläkevakuuttajan hoidettavaksi. Osa työeläkevakuuttajista on oikeudelliselta luonteeltaan yksityisiä yrityksiä, osa on puolestaan lailla perustettuja toimijoita. Lisäksi osa yksityisen sektorin työeläkevakuuttajista kilpailee keskenään asiakkaista.

Usean toimijan mallista huolimatta työeläkkeelle jäävän ihmisen ei kuitenkaan tarvitse asioida kuin yhden työeläkevakuuttajan kanssa.

Viimeisen laitoksen periaate helpottaa eläkkeenhakijan työtä

Työeläke kertyy nykyisin koko työuran aikaisten ansioiden perusteella. Nämä ansiot kertyvät tyypillisessä tapauksessa usean eri työsuhteen ja mahdollisesti myös koko- tai osa-aikaisen yrittäjänä toimimisen perustella.

Yksittäisen ihmisen työ voi siksi olla hänen työuransa aikana vakuutettuna useassa eri työeläkevakuuttajassa. Henkilön ei kuitenkaan tarvitse hakea eläkettä työeläkkeelle siirtymisensä yhteydessä useasta paikasta, vaan hän saa sen niin sanotulla yhden luukun periaatteella siltä työeläkevakuuttajalta, jossa hän oli viimeksi vakuutettuna.

Tämä niin sanottu viimeisen laitoksen periaate otettiin käyttöön vuonna 2004. Sen mukaan eläkehakemus toimitetaan sille työeläkevakuuttajalle, jossa vakuutettu on ollut viimeksi vakuutettuna. Tämä työeläkevakuuttaja myöntää ja maksaa henkilölle hänen koko työuransa aikana kertyneen ansioeläkkeen ja laskuttaa siihen liittyvät kustannukset työeläkevakuuttajien keskinäisen kustannustenjakojärjestelmän kautta kaikilta niiltä työeläkevakuuttajilta, joissa eläkkeelle siirtyvä on ollut työuransa aikana vakuutettuna.

Yksityisellä ja julkisella alalla omat eläkevakuuttajansa

Yksityisten alojen työeläkevakuuttajia ovat yksityiset työeläkeyhtiöt sekä lakisääteistä eläketurvaa tarjoavat eläkesäätiöt ja eläkekassat. Ne saavat vakuuttaa työntekijän eläkelain ja yrittäjän eläkelain mukaisia ansioita.

Myös Merimieseläkekassa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela luetaan yksityisen sektorin työtä vakuuttaviin toimijoihin. Merimieseläkekassa saa kuitenkin vakuuttaa ainoastaan merimieseläkelain mukaista työtä. Melalla on puolestaan yksinoikeus maatalousyrittäjän eläkelain mukaiseen vakuuttamiseen.

Julkisten alojen työeläkevakuuttajan toimii Keva, joka hoitaa kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kelan ja Suomen Pankin työntekijöiden työeläketurvaa. Eläkkeiden rahoituksen osalta Kevan rooli kuitenkin vaihtelee.

Kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstön eli Kevan jäsenyhteisöjen osalta Keva huolehtii sekä työeläketurvasta että sen rahoituksesta. Kevan jäseniä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtaosa kunnallisista yhdistyksistä ja osakeyhtiöistä.

Muiden työnantajien osalta Keva hoitaa vain työeläkkeiden maksamisen. Eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaavat muut toimijat: Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto, Kela ja Suomen Pankki.

Erilaisia työeläkevakuuttajia on kuvattu tarkemmin Erilaiset työeläkevakuuttajat -sivullamme.

Yksityisalojen työeläkevakuuttajat kilpailevat keskenään

Yksityisten alojen työeläkevakuuttajat kilpailevat tietyin edellytyksin keskenään työntekijöiden ja yrittäjien vakuuttamisesta. Kilpailu koskee työeläkevakuuttajien oman toiminnan tehokkuutta ja niiden asiakkaille tuottamaa palvelua sekä eläkevaroille saatavaa sijoitustuottoa.

Yksityisen sektorin työeläkekilpailun lähtökohtana toimii työnantajan mahdollisuus valita. Maatalousyrittäjän eläkelain toimeenpanosta huolehtii kuitenkin lain nojalla ainoastaan Mela ja merimieseläkelain mukaisesta vakuuttamisesta puolestaan yksinomaan Merimieseläkekassa.

Yksityisen sektorin työantaja voi tiettyjen edellytysten täyttyessä valita, järjestääkö se lakisääteisen työeläkevakuuttamisen itse vai ostaako se vakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöltä. Työantaja voi järjestää vakuutuksen itse perustamalla yrityskohtaisen eläkesäätiön tai liittymällä tietyllä toimialalla toimivan eläkekassan jäseneksi.

Työeläkekilpailusta on kerrottu tarkemmin Keskinäinen kilpailu -sivullamme.

Työeläkekilpailun merkitystä työeläketaloudessa on tarkasteltu teettämässämme kilpailuselvityksessä Työeläkekilpailu TyEL-järjestelmän taloudessa.

Rahastot osana työeläkkeiden rahoitusta

Ansioon perustuvien eläkejärjestelmien rahoittamisessa on kaksi päävaihtoehtoa: täysi rahastointi ja puhdas jakojärjestelmä.

• Täysin rahastoivassa järjestelmässä eläkemaksuja kerätään ja rahastoidaan vuosittain se määrä, joka tarvitaan kyseisenä vuonna ansaittujen eläkkeiden kustantamiseen siinä vaiheessa, kun ne tulevat maksuun. Tässä rahoitustavassa eläkkeiden rahoittamiseen on käytettävissä myös rahastoiduille eläkevaroille saatava tuotto.
• Puhtaassa jakojärjestelmässä työeläkemaksuja kerätään vuosittain sen verran kuin tarvitaan kyseisenä vuonna maksettavien eläkkeiden rahoittamiseen.
• Osittain rahastoivassa järjestelmässä nämä kaksi työeläkkeiden vaihtoehtoista rahoitustapaa yhdistyvät: osa vuosittain kerätyistä työeläkemaksuista rahastoidaan eli laitetaan talteen ja sijoitetaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten.

Suomessa yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmät toimivat jakojärjestelmän periaattein.
Yksityisalojen työntekijöiden ja merenkulkijoiden eläkejärjestelmät toimivat osittain rahastoivalla periaatteella.

Julkisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmät toimivat jakojärjestelmällä, mutta niihin on yhdistetty puskuriluonteiset rahastot, joiden avulla hillitään työeläkemaksujen nousupaineita tulevaisuudessa.

Työeläkkeiden rahoitusta eri eläkejärjestelmissä on kuvattu tarkemmin Rahoituksen periaatteet -sivullamme.